maanantai 31. elokuuta 2015

Nuorten koirien fysiikka- ja suuntakäskyvalmennus –kurssin aloitus




Keskiviikkona 25.8. starttasi Nuorten koirien fysiikka- ja suuntakäskyvalmennus –kurssi! Olemme treenanneet suuntakäskyjä Panu Erolan johdolla pienellä porukalla alkukeväästä alkaen. Jo pentukurssilla tosin harjoiteltiin jo suuntia, mutta Nalli oli niin nopea, että taisin lähinnä opettaa sen heiluttamaan päätä :) Olin alun perin epäileväinen, tarvitsenko suuntakäskyjä, mutta olen ollut tosi iloinen, että lähdin mukaan. Itse suuntien lisäksi treeneissä on oppinut kääntymistä, etenemistä ja paljon muuta. Panu on ollut hyvä koutsi ja kurssin fysiikkapuoli kuulosti tosi hyödylliseltä, joten ilmoittauduin heti kurssille mukaan, kun siitä tuli tieto.

Kurssi alkoi Patricia Hirnin luennolla ”Agilitya harrastavan koiran fyysiset valmiudet ja harjoittelu”. Saavuin nääntyneenä iltaluennolle ja ilahduin kun meille oli tarjolla suuria herkkusämpylöitä. Luento oli musta erinomainen ja sitä kuunnellessani olin yhä tyytyväisempi, että olin päättänyt tulla tälle kurssille. Vakuutuin myös, että olen ollut oikeilla jäljillä ottaessani nuoren koiran kanssa varovasti agilityharrastuksen aloittamisen. Jonkin verran tuli toki olo, että tieto lisää tuskaa. Onneksi Nalli on jo 1v5kk ja pentuajan vaaralliset kaudet ovat jo takanapäin eivätkä luut enää kasva. 

Koiran treenikunto 


Agility on rankka laji koiralle ja sen vuoksi fysiikan ja painon tulisi olla kunnossa, jotta loukkaantumisia ei tule ja koira on kunnossa kaiken ikää. Olen yrittänyt pitää koirat aina tarpeeksi hoikkina ja on hyvä, että kaverit ovat huomauttaneet, jos ylimääräistä on niihin joskus varkain tullut. Pitäisi varmaan itsekin huomauttaa asiasta muille reippaammin, mutta se tuntuu aina vaikealta. Patricia näytti meille miten tehdä rasvatesti ja sormien väliin ei pitäisi jäädä ”geeliä”, vain nahkaa. Lihava koira kärsii agilityn vauhdista ja väännöistä sekä käännöistä enemmän kuin hoikka koira. Toki lihaksia pitää vastapainoksi olla ja niiden hankkiminen onkin työläämpää kuin painon kurissa pitäminen.

Musta oli yllättävää, että agilitya on tutkittu niin paljon. Esteitä, jotka aiheuttivat tutkimusten mukaan eniten vammoja olivat A-este, puomi ja hyppy. Eniten vammoja tuli koiran etuosaan ja selkään, mistä lähdettiinkin puhumaan takaosan lihaksien tärkeydestä. Olen toki aina tiennyt, että takaosaa on syytä vahvistaa, mutta vasta luennolla taisin todella ymmärtää sen merkityksen ja että liikkeen voima lähtee sieltä. Kun takaosa ja selkä ovat kunnossa, etuosaan ei kohdistu niin isoa painetta ja vammautumisriskiä.

Luennolla käytiin läpi, miten mm. lonkka ja lapa kiinnittyy koiran kroppaan. Lihasten osuus kiinnityskohdissa on korostunut koiralla ja jotta nivel- tai lihasvammoilta vältyttäisiin, lihakset on hyvä pitää kunnossa. Venyttelyä en ole paljoa harrastanut ja se onkin varmaan ollut ihan hyvä, sillä koiralla saa venyttelyllä tehtyä helposti hallaa, jos ei tiedä mitä tekee. Hieronta sen sijaan olisi suositeltavaa, sillä jos hieroo varovaisesti vähän niin kuin leipoisi pullaa, ei voi tehdä tuhoa. Hieronta esim. kerran viikossa ennen lepopäivää, olisi hyvä juttu. Joka päivä olisi myös hyvä käydä koira läpi ja tarkkailla sen liikkeitä ja venyttelyä, jotta huomaisi, milloin joku on vialla. Aloitin niin koiran läpikäymisen kuin pullan leipomisen ja Nalli oli taas ihmeissään. Nalli on tarkka karvoistaan, mutta osasi vähiten rentoutua leivottavana olemiseen ;)

Kävimme läpi kynologiset koiratyypit ja selvisi, että Nalli on ravaajatyyppiä, jolle pitää opettaa laukka, joka ei ole liian etupainoinen. Onneksi olemme käyneet Ulla Kaukosen hyppytekniikassa ja tällä kurssillakin on luvassa hyppyharkkoja. Tavoitteena on jatkaa hyppytekniikkaa läpi Nallin uran, jotta siitä tulisi hyvä hyppääjä. Hyvä hyppy on myös nopeampi eli hyvän fysiikan lisäksi toiveena on myös se parempi aika :)
  

Päivittäinen liikunta


Koiran päivittäisestä liikuntatarpeesta olen tiennytkin, mutta yritän lisätä sitä Nallille ja noudattaa Patrician ohjeita. Minimimäärä liikuntaa on kaksi tuntia päivässä ja sen olisi hyvä sisältää kaikki askellajit eli niin kävelyä, ravia kuin laukkaakin. Aloitinkin heti tuon hitaan kävelyn harjoittelun himmailemalla lenkin aluksi. Koirat olivat ihmeissään, mutta taisivat tajuta sen tempuksi. Tarvittaessa kuntoa voi nostaa intervalliharjoittelulla. Lisäksi mm. nopeuden ja lihasvoiman parantamiseksi voi mennä esim. hiekkakuopille tekemään vetoja ja hidasta kävelyä mäessä. Takapään hallintaa ollaan treenattu Nallin kanssa mm. peruuttamalla. Se on helppoa, ei tartte kuin istua sohvalla ja sanoa ”peruperu” ja heittää sitten lelu perään. Patricia painotti, että peruuttamisessa olisi hyvä olla pää alhaalla. Yritän saada Nallin päätä alemmas heittämällä jatkossa lelun sijaan namin sen jalkoihin.

Palautumiseenkin tuli vinkkejä. Oon tiennyt, että jäähdyttelylenkin olisi hyvä olla 20 minuuttia, mutten tiennyt, että se on niin tarkkaa. Usein tulee tehtyä pidempikin lenkki treenien jälkeen, mutta 20 minuutin jälkeen lenkki muuttuukin palauttavasta uudeksi rasitukseksi. Sitten useamman tunnin jälkeen tai aamulla tulisi tehdä sitten ravilenkki. Tämänkin olen tiennyt, mutta pitää muistaa kunnostautua tuossa, etenkin aamuisin.

 

Varovaisesti nuoren koiran kanssa


Luennolla käytiin läpi aika tarkkaan pennun ja nuoren koiran fyysiset vaiheet ja minkälaista treeniä silloin pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Hyppyjen, takaakiertojen ja muun esteharjoittelun, etenkin kontaktien sekä keppien suhteen pitäisi olla varovainen pennun kanssa.  Myös lenkkien pituudet pitää suhteuttaa pennun ikään ja leikkikaverit valita huolella. Luut kasvavat yllättävän pitkään ja kasvulevyt umpeutuvat myöhään. Lihasjumit voivat aiheuttaa jopa luiden kasvamista vinoon. Maksimivoima löytyy vasta kun koira on useamman vuoden ikäinen. Pitkään agilitya voi harrastaa lähinnä temppujen ja ns. olohuone-agilityn muodossa. Monia esteitä kuten kontaktiesteiden 2on2offia, pujottelua tai korkeita hyppyjä ei tulisi tehdä, jos siihen tarvittavat lihakset eivät ole vielä kunnossa. Myöskään kisaamisen aloittamisessa ei kannata kiirehtiä nuoren koiran kanssa ja on usein järkevää odottaa, että koira on vähintään parin vuoden ikäinen. Koirathan ovat toki yksilöitä ja monet valmiimpia aiemmin kuin toiset. Parson on varmasti aiemmin valmiimpi kuin monet isommat rodut. Tuntuu aika vaikealta olla perillä oman koiran valmiuksista, joten ehkä parempi on edetä mieluummin rauhallisesti. Tällä kurssilla toki päästään varmasti paremmin perille oman koiran lihaskunnosta ja valmiudesta agilitytreeniin.

Vaikka tieto lisäsikin tuskaa, luennosta jäi hyvä fiilis. Ollaan aloitettu Nallin kanssa jo pienenä erilaiset tasapainoharjoittelut Marjon vauvaryhmän myötä, edetty hyppyjen kanssa hitaasti niin Ullan hyppytekniikkaryhmässä kuin Marjon treeneissäkin ja aloitettu keppi- ja kontaktitreenit varovaisesti, varmasti jopa liian varovaisesti ;). Nallin meno on kyllä kotona niin riehakasta, että mun oma varovaisuus tuntuu välillä liioitetulta. Mutta yritän lisätä siihenkin varovaisuutta. Täytyy olla tosi onnellinen, että loukkaantumisia ei ole tullut. Toki monet asiat näkyvät vasta kun koira on vanhempi ja liika kiirehtiminen tai loukkaantumiset voivat päättää koiran agilityuran jo vuosia aikaisemmin kuin pentuna varovaisesti treenattu koira jäisi terveenä eläkkeelle. Jos nyt ottaisin pennun tämän luennon jälkeen, varoisin sen kanssa ehkä vielä enemmän esim. leikkikavereiden valinnassa.

Seuraavaksi kurssilla


Seuraavaksi kurssi jatkuu Patrician tekemällä henkilökohtaisella fysiikkakartoituksella perjantaina 4.9. Siellä saadaan omat jumppa- ja liikuntaohjeet. Kyllä vähän jännittää tämä kartoitus! Nalli on aiemmin käynyt Koirahieronta Iloa Pintaan hieronnassa ja kaksi kertaa fysioterapeutti Tamara Merenvallan hoidossa. Lihaksia on ollut hyvin, mutta jonkin verran on ollut jumeja, mikä ei kyllä hämmästytä kun katsoo ton riemumaakarin menoa. Ollaan Tamaran ohjeiden mukaan tehty muutamia venyttelyliikkeitä ja lisätty ravilenkkien pituuksia. Ollaan myös ruvettu taas uudelleen ulkoiluttamaan Nallia fleksissä ja siinä se pääsee kyllä paljon paremmin ravaamaan eikä kiskokaan niin paljoa. Lauantaina 5.9. aloitetaankin sitten myös Panun suuntakäskytreenit. Viikonloppua innolla odottaen!

Uutta treeniherkkua 

 

Kävin tänään ostamassa uutta Naturis –koiranruokaa, joka säilyy huoneenlämmössä ja josta voi kätevästi pilkkoa treeneihin makupaloja. Koirat ovat valitettavasti minilomalla maalla, joten pötköt joutuvat vielä odottamaan pieniä testaajia :) Seuraavassa blogitekstissä sitten tietoa, mitä tytöt tykkäsivät tästä herkusta! 
 
Naturis-pötköt odottamassa pilkkomista ja maistelijoita.


  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti